Ensin se Ruotsin prinsessa puski prinsessan pihalle ja sit mä sain vielä aamupäivällä ihanan pikkusen prinsessan meille kylään. :) Oli kyllä niin sulonen tapaus! Ei kyllä todellakaan helpottanu tätä mun vauvakuumetta. Otin kuviakin ja esittelin niitä ukolle, mutta ei se ainakaan vielä leppyny ajatukselle.. :D Pitää se prinsessa ottaa tänne visiitille sitten kun ukkokin on kotona! :D Mä käytän kaikki keinot hyväkseni.

Sillä prinsessalla oli ihana tumma tukka! Ja niin ihanat silmät! Ja se vaan söi ja nukku ja pasko ja välillä vähän tutki, että missäs nyt ollaan, ei ollakkaan oman äiteen sylissä. :) Ihana!!!! Tekis mieli lässyttää vieläkin.

Yks mikä on kans varmaan sellanen ikuisuuspuheenaihe on lasten komentelu. Meillä oli tossa tilanne, että mulla oli toinen poika sylissä ja toisessa kädessä kamera kun otin tytöstä kuvia. Tyttö siis makoili sitterissä. Mulla siis kädet täynnä ja tää toinen poju sitten tulikin sieltä sitterin takaa ja meinas vähän mennä tytyä taputteleen. Tää mun kaveri sitten otti pojua kädestä kiinni ja työnsi taaksepäin niin, että poika oli sitten istuvilteen siellä ja kielti vielä tomakasti perään. Eli toimi samallalailla kun minä olisin toiminu tilanteessa. No tää äiti sitte katto hetken mua ja totes, että hän kyllä komentaa vieraidenkin lapsia oltiin niiden kodissa tai jossain muualla. Ja mun mielestä se on ihan oikein. Kyllä mäkin komentaisin. Ja oon komentanukkin. Mun mielestä lasten pitää oppia jo pienenä, että myös muita aikuisia on toteltava. Ei tietenkään tilanteessa, jossa vieras mies tulee käskeen auton kyytiin, se on asia erikseen. Mutta muutoin, esim. jo näkisin leikkikentällä, että joku iso lapsi kiusaa pienempää niin varmaan menisin sanomaan pari valaistua sanaa. Tai jos joku pieni lapsi olis menossa ojan lähelle jossa on vettä, varmasti menisin hakemaan pois jos sen vanhemmat ei siinä lähellä olis tai ei syystä tai toisesta tilannetta huomaa. Mun mielestä niin kuuluu toimiakkin. Ja jos sulla on vieraita lapsia omassa kodissa, niin mun mielestä kodin omistajan ei tarvii alkaa siirteleen jokaista tavaraa pois paikoiltaa, vaan lapsia kielletään ja komennetaan olla koskematta niihin. Näin mä ainkain toimin. Ja mä toivon, että jos joku näkee mun lapsen jossain edellämainituissa tai muissa vastaavissa tilanteissa, niin muut aikuset toimis samallalailla. Turhaa huutamista, komentamista ja kiukkamista ei tarvii olla, eikä ensimmäisenä tarvi huutaa vaan asiasta voi sanoa jämäkästi.

Mutta nyt kun sain tuon purettua omaltatunnolta, niin mennään siihen shoppailuun.

Mä oon ties kuinka monet vuodet kulkenu aina vaan tummissa vaatteissa. Viimeks mulla varmaan oli jotain muuta kun mustaa päällä niin sillon omissa häissä. No on mulla pari vaaleeta paitaa ollu. Mutta joka tapauksessa.. Mä luuleen, että tää äitiys on tehny mulle jotain hassua. Mun on pitkän aikaa tehny mieli ostaa muunkin värisiä vaatteita kun vaan tummia. No tänään sen sit tein. Hain itelleni vihreen ja violetin topit ja oranssinpunasen hupparin. Mä varmaan näytän ihan hassulta ne päällä! :D Ainakin mulla oli toi huppari päällä vähän hassu olo! :D Kai mä oon vaan pelänny sitä, että joku leimaa mun teinipoppariks jos mulla on ton väriset vaatteet päällä. Mut auta armias kun ne kuulis mitä mun musiikki kansioista löytyy..kaikkea muuta paitsi sitä poppia ja teknoa! :D Enköhän mä jollain tavalla saa sen tyylini vielä tuolta kaivettua tohon asukokonaisuuteen! :) Pääasiahan on se, että mulla on hyvä olla niissä vaatteissa! :)
Vielä tulis parempi olo kun saisin kiloja pois tästä ruhosta. Ja mä aionkin saada. :) Ennemmin tai myöhemmin.

Nyt mä alan pikku hiljaa valmistautumaan saunaan ja sit mennää ukkelin kanssa kattoon makkariin telkkaa. :)

Hyvät yöt kaikille! :)

-Morki